Lyhyt Suomen historia
Suomessa oli jääkausi 11 000 vuotta sitten, jolloin koko maa oli jään peitossa. Koska ilmasto lämpeni, jää alkoi sulaa. Sulavesi kasasi maata harjuiksi, sulava jää nimittäin siirsi maata. Kun ensimmäiset asukkaat alkoivat muuttaa Suomeen noin 11 000 vuotta sitten, Suomessa oli kalaisat vedet ja runsaasti riistaa. Silloin Suomalaiset uskoivat vanhoihin jumaliin, kuten vedenhaltija Ahtiin. Mutta myöhemmin ruotsalaiset tekivät Suomeen niin sanottuja ristiretkiä ja käännyttivät suomalaisia kristinuskoon. Suomi kuului tuolloin osana Ruotsin valtakuntaan ja sen virallinen kieli oli ruotsin kieli, vaikka kansa puhui suomea. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 määriteltiin ensimmäinen kerran Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen raja.
Mikael Agricola ryhtyi kirjoittamaan suomen kieltä. Hän kirjoitti useita kirjoja sekä ensimmäisen aapisen eli ABC-kirian 1543. Sivistys alkoi levitä, vuonna 1640 Turkuun perustettiin nimittäin yliopisto. Ensimmäinen suomalainen sanomalehti julkaistiin 1775, kun Antti Lizelius perusti Suomen-Kieliset Tieto-Sanomat.
Suomalaiset osallistuivat 30-vuotiseen sotaan ruotsalaisten mukana. Kustaa Aadolf antoi sodissa kunnostautuneille aatelisille maita ja kartanoita Suomesta. Suuressa Pohjan sodassa 1721 Ruotsi menetti osan Suomea Venäjälle, sitten Suomen sodassa 1808-09 Suomi joutui eroon Ruotsista ja liittyi kokonaan Venäjään. Suomi kuului Venäjän keisarin Aleksanteri I:n alaisuuteen, joka myönsi Suomelle itsehallinnon ja lupasi säilyttää maan perustuslain ja uskonnon.
Vaikka Turusta tuli Suomen pääkaupunki (1809), myöhemmin Helsingistä tuli pääkaupunki 1812, koska Helsinki oli lähempänä Venäjää. Kun lähes koko Turku paloi 1827, yliopisto siirrettiin Helsinkiin.Vaikka nykyään suomalaisten lukutaito on Euroopan korkeimpia, siihen aikaan Suomalaiset eivät osanneet lukea, eivätkä siksi päässeet edes naimisiin.
Suomalaisten kansallistunne alkoi kehittyä, kun Elias Lönnrot keräsi Kalevalan 1835. Suomen kieltä alettiin tietoisesti kehittää ja kansallisaate voimistui sen rinnalla. Aleksis Kivi loi pohjan suomenkieliselle kirjallisuudelle mm. kirjoittamalla teoksen Seitsemän veljestä.
Venäläistämiskausi 1900-luvun alussa hankaloitti suomalaisten asemaa, kun Venäjä halusi yhtenäistää Suomen ja Venäjän lait ja myöhemmin suuttui Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin murhasta. Siitä huolimatta suomalaiset naiset saivat äänioikeuden 1906. Venäjällä tapahtui vallankumous 1917, kun tsaari syöstiin vallasta. Pian sen jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917.
tiistai 28. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti